perjantai 23. kesäkuuta 2017

Brandon Sanderson: Viimeinen valtakunta

Brandon Sanderson on lukemieni pienoisromaanien perusteella ollut lukulistallani myös pidempien teostensa osalta. Nyt kun Jalava päätti suomentaa viime vuosikymmenen jälkipuoliskolla julkaistun Mistborn-trilogian, oli hyvä mahdollisuus nostaa ahkeran kirjailijan vanhempaa tuotantoa luettavaksi. Usvasyntyinen-sarjan ensimmäinen osa Viimeinen valtakunta (Mistborn: The Final Empire, 2006) on luettavissa myös yksittäisenä kirjana.

Tarina sijoittuu maailmaan, jossa aurinko on punainen, vuorilta tuleva tuhka peittää maan alleen ja kasvit kituvat ruskeina ja ankeina. Viimeistä valtakuntaa johtaa kovalla otteella Lordihallitsija ja skaa-väestö on alistettu orjiksi, joiden henki ei ole paljon arvoinen. Kaikki skaat eivät kuitenkaan tyydy asemaansa, vaan vahvimmat nostavat kapinan taikuutta harjoittavien allomantikkojen avulla. Allomantian osaajista vahvimmat, usvasyntyiset Kelsier ja nuori kadun kasvatti Vin käyvät etunenässä epätoivoista vastarintaa Lordihallitsijan ja aateliston tyranniaa kohtaan.

Usvasyntyinen-sarja ja Viimeinen valtakunta sen myötä ovat osa Sandersonin luomaa Cosmere-universumia. Siihen samaan versumiin kuuluu myös The Emperor's Soul (arvostelu), jonka luin muutamia vuosia sitten ja josta pidin hyvin paljon. Samaa tunnelmaa on myös Viimeisessä valtakunnassa, joka osittain vetää ajatuksia myös Scott Lynchin Locke Lamoran valheisiin päin (pitäisi joskus lukea uudestaan jatko-osineen). Sandersonin kehittämä taikuus on omaperäistä ja hänen luoma maailma kiehtova. Sanderson kirjoittaa sujuvalukuista ja vauhdikasta fantasiaa, jossa riittää juonenkäänteitä ja monipuolisia henkilöhahmoja.

Tarinan juoni on hyvä, mutta joissakin hahmoissa on sellaista naiiviutta, että pisteet laskivat. Kadulla kasvaneen 16-vuotiaan päähenkilön on vaikea kuvitella olevan niin siloinen kuin Vin on ja tarinaan ympätty romantiikka on vähintään teinitasoista kerrontaa. Sandersonin fantasia ei rikokaan sovinnaisuuden rajoja ja tällaiselle grimdarkin suosijalle Viimeinen valtakunta on melkoisen kesy. Silti se on varsin lukukelpoista fantasiaa kirjailijan alkutaipaleelta. Hienoa, että UK-kansikuva valittiin myös suomennoksen kanneksi. Pidän siitä.

Aion ehdottomasti lukea sarjan seuraavatkin osat, jotka kustantajan mukaan ovat suomeksi Ylenemisen kaivo ja Ajan sankari. Molempien pitäisi ilmestyä ensi vuonna. Miten olisi lisäksi ne Sandersonin kirjoittamat Robert Jordanin Ajan pyörä -sarjan viimeiset kirjat, joita ei ole vielä suomennettu?

lauantai 17. kesäkuuta 2017

Blogistanian kesälukumaraton 1/2017 - päivittyvä

Kesän ensimmäinen lukumaraton on käynnistymässä minun osaltani. Lukeminen on hiipunut muutamien edellisten kuukausien ajan ja mietin nytkin onko minulla voimia keskittyä maratoonaamiseen. Mutta koska lukemisen vauhdin ja määrän saa itse määrätä, niin päätin sittenkin osallistua.

Blogistanian kesän ensimmäistä lukumaratonia emännöi Hannan kirjokansi -blogi ja säännöt on vanhat tutut eli 24 tuntia lukemista, taukoja saa pitää, mutta ne lasketaan maratonaikaan. Lukemisesta blogataan ja lopussa lasketaan luettujen sivujen määrä.

Tavoiteeni on vaatimaton. Yritän saada yhden kirjan loppuun tai edetä ainakin mahdollisimman pitkälle. Kirja on Brandon Sandersonin Viimeinen valtakunta, jota luen ekirjana. Päivitän lukemisen etenemistä alla.

Klo 12:45 Aloitan maratonosuuden kirjasta sivulta 76.

Klo 14:00 Lukeminen edennyt sivulle 100. Kahvin ja jäätelön paikka. Kirja ei vedä niin hyvin kuin toivoin.

Klo 16:00 122 sivulla mennään. Tosi hidasta tempoa.

Klo 21:00 Kaiken maailman taukojen jälkeen, luettuja sivuja kertynyt 252. Takana 8 tuntia ja vartti.

Klo 00:40 Kohta 12 tuntia maratoonattuna ja luettuja sivuja kertynyt 315.

Klo 9:00 Lähtötilanne toisena maratonpäivänä 350 luettua sivua. Vajaa neljä tuntia jäljellä. Viimeinen valtakunta on muuttunut vetävämmäksi. Olen päässyt tarinaan sisään.

Klo 12:45 Lukumaratoni on päättynyt. Loppusaldoksi sain 446 sivua. Viimeisessä valtakunnassa on yhteensä yli 600 sivua, joten en ehtinyt lukea koko kirjaa. Pääsin kuitenkin kiinni tarinaan ja lukemisen rytmiin, joten sateinen sunnuntai jatkuu maratonin päätyttyäkin kirjan parissa. Jälleen kerran oli hauskaa osallistua maratoniin ja ehkä 8.7. tulee seuraava mahdollisuus taas koettaa lukukestävyyttä.

torstai 15. kesäkuuta 2017

Tähtifantasia-ehdokkaat 2017 on julkistettu

Helsingin Science Fiction Seura ry:n vuosittaisen Tähtifantasia-palkinnon ehdokaslista parhaalle suomennetulle fantasiakirjalle on julkistettu. Viisi ehdolla olevaa teosta perusteluineen ovat:
  • Joe Abercrombie: Halki puolen maailman (Jalava, suom. Mika Kivimäki) – "Uudenaikaisen seikkailufantasian kruunaamaton mestari hallitsee vetävän juonenkuljetuksen, lukijalle läheisiksi tulevien henkilöhahmojen luomisen sekä karujen opetusten kertomisen."
  • Lauren Beukes: Zoo City – Eläinten valtakunta (Aula & Co, suom. Tytti Viinikainen) – "Säväyttävässä urbaanifantasiassa eteläafrikkalainen magia ja henkieläimet yhdistyvät selviytymistarinaan kaunistelemattomasti kuvatussa nykytodellisuudessa." (arvostelu)
  • Francis Marion Crawford: Ajattomat aaveet (Vaskikirjat, suom. Laura Nieminen ja Johanna Vainikainen) – ”Kauhunovellikokoelma sisältää vivahteikkaasti suomennettuja, vahvatunnelmaisia klassikkotarinoita aaveiden ja makaaberin ystäville." (arvostelu)
  • Kazuo Ishiguro: Haudattu jättiläinen (Tammi, suom. Helene Bützov) – "Kaunis, viipyilevä kertomus käyttää keskiaikaisen romanssin taustaa pohdinnalle sodasta, syyllisyydestä, muistista ja rakkaudesta."
  • Patrick Ness & Siobhan Dowd: Hirviön kutsu (Tammi, suom. Kaisa Kattelus) – "Sekä lasten että aikuisten taianomainen tarina käsittelee fantasian keinoin ahdistusta, luopumista ja anteeksiantamisen vaikeutta."
Tähtifantasia-palkinnon asiantuntijaraatiin kuuluvat Jukka Halme, Aleksi Kuutio, Anne Leinonen sekä Risingshadow.netin edustaja Osmo Määttä.

torstai 1. kesäkuuta 2017

Tähtivaeltaja-palkinto 2017 Zoo Citylle

Helsingin Science Fiction Seuran vuoden 2017 Tähtivaeltaja-palkinto on annettu Lauren Beukesin Zoo City - Eläinten valtakunta -romaanille mm. seuraavin saatesanoin:
Lauren Beukesin Zoo City – Eläinten valtakunta -romaani on vahva ja omintakeinen tieteiskirja. Mielikuvituksellisiin kulisseihin sijoittuva dekkarimainen tarina kertoo niin pakolaisuudesta, muukalaiskammosta kuin kaiken kaupallistumisesta. Samalla värikkäillä roolihahmoilla kansoitettu teos puhuu sovituksesta ja sukupolvelta toiselle siirtyvistä synneistä. Beukes on voimakas, omaääninen kirjoittaja. Hänen kielensä on vetävää ja kerronta koukuttavaa. Tytti Viinikaisen suomennos tavoittaa oivallisesti alkuteoksen vimman ja vauhdin. Zoo City – Eläinten valtakunta on virkistävä tuulahdus maailmasta, joka poikkeaa monin tavoin tieteiskirjallisuutta pitkään hallinneesta angloamerikkalaisesta kulttuurikuvastosta.
Hieno kirja voitti, kuten kuuluukin. Minun arvioni Zoo Citystä löytyy vuodelta 2011.

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...